Viidestoista yö

Silmissäni orpo katse lapsen eksyneen

Rakkautesi jäljet vihloo rintaa

Käy pimeys päälle lailla pommikonelaivueen

Ja minä kun en koskaan kysy hintaa

Viidestoista yö taas saapuu painajaisineen

Ja kaikki paitsi elämä on turhaa

Aina oikein uskoa ei jaksa ihmiseen

Kun ihmiskunta tekee itsemurhaa

Sun kanssas katson maailmaa ja samaa unta nään

Kuin hullu huudan rakkauteni perään

Sun kainaloosi käperryn ja jos sallit yöksi jään

Ja kun aamu on, en tiedä missä herään

Käy tuuli läpi pääni etelästä pohjoiseen

Oon yksin ajatusten raunioilla

Ikuisesti kolisevat sanat tyhjyyteen

On jälleen tuskan viitta hartioilla

Sun kanssas katson maailmaa ja samaa unta nään

Kuin hullu huudan rakkauteni perään

Sun kainaloosi käperryn ja jos sallit yöksi jään

Ja kun aamu on, en tiedä missä herään

Viidestoista yö se saapuu aina uudelleen

Taas huomaan kahden viikon unohtuneen

Jäi iholleni hiekkaa rannan autioituneen

Voi olla, että vihdoin pääsen uneen

Sun kanssas katson maailmaa ja samaa unta nään

Kuin hullu huudan rakkauteni perään

Sun kainaloosi käperryn ja jos sallit yöksi jään

Ja kun aamu on, en tiedä missä herään

Sun kanssas katson maailmaa ja samaa unta nään

Kuin hullu huudan rakkauteni perään

Sun kainaloosi käperryn ja jos sallit yöksi jään

Ja kun aamu on, en tiedä missä herään