Albatrossi

Nään vanhan Tornatorin yhä vielä mielessäin

Kun sillä silloin matkaan lähdit lapsuusystäväin

Niin jäi koulu kesken sulla, piti mun myös mukaan tulla

Mut vanhempien käskystä mä kotirantaan jäin

Sun lähtöäsi seurasin mä päässä laiturin

Me viisitoista vuotiaita oltiin kumpikin

Sinä pidit oman pääsi, säädit itse elämääsi

Koit nuorena sen kaiken mistä turhaan uneksin

Albatrossi, joka lepäämättä liitää

Se sinun sielusi on juuri kukaties

Taivaan sinessä sä saat vapaana sä kiitää

Lapsuustoverini vanha merimies (merimies)

Lapsuustoverini vanha merimies

Sä Tornatorin matkassa näit Rion kuumat yöt

Ja tutkit tarkkaan kauniit Honolulun kaislavyöt

Minä jatkoin lyseossa, sitten kunnanvirastossa

Ei kutsumuksen mukaan satu jokaiselle työt

Ja töiden jälkeen yhä useammin iltaisin

Mä kapakassa istuin, lasin pohjaa tuijotin

Miksen lähtenyt sun mukaan, mua ymmärrä ei kukaan

Mä elämältä olin odottanut muutakin

Albatrossi, joka lepäämättä liitää

Se sinun sielusi on juuri kukaties

Taivaan sinessä saat vapaana sä kiitää

Lapsuustoverini vanha merimies (merimies)

Lapsuustoverini vanha merimies

Sain kuulla, että Tornator jo romutettu on

Mä itse tunsin kokeneeni saman kohtalon

Eipä ollut virkaa enää, tumma puna peitti nenää

Ja rannalla mä yksin istuin nousuun auringon

Kun lähelleni näin mä naurulokin kaartavan

Niin tiesin, että jotakin nyt vihdoin oivallan

Siinä sielu on sen miehen, jonka työt jää puolitiehen

Ja joka kaiken rakentaa vain varaan unelman

Mut albatrossi, joka lepäämättä liitää

Se sinun sielusi on juuri kukaties

Kerran lailla sen saan vapaana myös kiitää

Jos teen työni kuten vanha merimies (merimies)

Jos teen työni kuten vanha merimies