Verikammari

Verikammariin on koottu osa mennyttä,

Osa taidetta ja osa silkkaa roskaa.

Yhteinen piirre on aina ollut kaikilla,

Elävästä on tehty täällä kuollutta.

Olen keräilijä, kenties hieman liikaakin,

Mutten koskaan ole kiinnostunut ajasta,

Mietin aina kuinka paljon joku on kärsinyt

Jollen itse häntä hautaan raahannut.

Verikammariin on kuollut moni kristitty,

Vaikka kyse on ollut ihmisistä yleensä.

Kuten näytelmässä Faustkin antoi sielunsa,

Annoin itsekin sen sarvikruunulle.

Olen kirjailija, kenties liikaa tuumaillut,

Mutten koskaan ole kiinnostunut rajoista.

Mietin aina kuinka paljon joskus kirjoitin

Sillä väreistä on loisto haalennut.

Verikammariin on koottu moni kohtalo,

Ajanhuoneen nurkkiin jäänyt maatumaan

Vaikka tyhjyydessä olen aina hallinnut.

Myrkynvihreää ja rikkonaista mustaa.